Satunnainen lukija

Vuosi 1986, helmikuu. Vanha mies oli löytynyt keskeltä Tukholmaa sekavana harhailemassa ja poliiseille hän oli selittänyt omituisia tarinoita tulevasta Olof Palmen murhasta. Kun hänet otettiin talteen kadulta, sekaantuu samalla toinen miehen kiinniottaneen partion poliiseista Maja tapahtumiin.

Kun Palmen murha yllättäen tapahtuukin, miestä aletaan epäilemään osallisuudesta murhaan. Hän vaatimalla vaatii Elias-nimisen asianajan luokseen. Elias Werner ei ole koskaan kuullutkaan vanhuksesta eikä hänellä ole mitään aavistusta miksi juuri hänet pyydetään asianajajaksi. Tämän jälkeen alkavat omituiset tapahtumat seurata Eliasta ja historia, nykyisyys ja tuleva menevät sekaisin.

Tämä kirja oli trilogian ensimmäinen osa ja se oli poikkeuksellisen hyvä. Tarina eteni sujuvasti ilman suurempia suvantokohtia loppuun asti ja pieni jännitys seurasi jatkuvasti tapahtumien edetessä.

Trilogian toisessa osassa siirrytään historiaan. Elias pyrkii estämään vanhempiensa kuoleman ja yrittää siirtyä vuoteen 1963. Jotain menee kuitenkin vikaan ja Maja siirtyy vuoteen 1963 samalla kun Elias joutuu kaukaisempaan menneisyyteen vuoteen 1628.

Trilogian päättävässä osassa yritetään ratkoa sitä kuka on vastuussa aikamatkustuksesta ja miten tapahtuneet voisi vielä estää. Onko mahdollista lopettaa historian kääntyminen täysin väärään suuntaan?

Varsinkin sarjan loppua kohti tuntui että ihmisten keskustelut olivat ihmeellistä jankkaamista, aivan kuin kahden pikkulapsen käymää keskustelua missä kumpikaan ei tajunnut toista. Samalla ihmiset tuntuivat muuttuvan vähän tilanteen mukaan tyhmemmiksi vaikka äsken olivat olleet välkkyjä. Ehkä sitä tapahtui sarjan alusta alkaen, mutta silloin se ei vielä häirinnyt.

Kaiken kaikkiaan ihan ok sci-fi kirjasarja ja aikamatkustuksen luomia ristiriitaisuuksia oli pyritty siinä selittämään aika onnistuneesti omalla tavallaan. Jos haluaa tällaisia tarinoita lukea niin on tämä ihan hyvä. Ilmeisesti nämä kirjat on saatavilla vain Storytelissä.

Olen Tommi Kinnusta seurannut Twitterissä / X:ssä jo kauan, mutta nyt vasta tuli vastaan ensimmäinen hänen kirjoittamansa kirja.

Tämä kirja on tarina Lainasta ja hänen kolmesta lapsestaan, Martista, Eevasta ja Marjasta. Eeva ja Marja tulevat Martin luokse käymään jotta he voivat vielä vierailla äitinsä luona joka viettää viimeisiä aikojaan sairaalassa. Hän on ollut jo muissa maailmoissa vuosia, mutta nyt on loppu lähellä.

Kirjan tarina vie vähitellen menneeseen aikaan kohti toisen maailmansodan kauhuja. Se kertoo Lainan ja hänen lastensa elämästä vuosien varrella ja siitä millaista oli elää sota-aikaa ja sen jälkeistä rahallisesti vaatimatonta aikaa. Naisten sodasta ei niinkään puhuttu, vaikka he elivät ja kokivat sen kotirintamalla myös omalla tavallaan.

Kirja on hyvin kirjoitettu ja epäilemättä tästä saa moni irti hyvinkin paljon. Minulle tämä ei niinkään osunut, mutta siitä huolimatta jos tällaiset tarinat tuntee omakseen niin varmasti hyvää luettavaa.

Martti J. Kari tuli kaikille Venäjän raakaa hyökkäystä Ukrainaan seuranneille tutuksi ensimmäisen reilun vuoden aikana. Hän analysoi ja kertoi tilanteesta tiedustelueverstin kokemuksen pohjalta. Hänen luentonsa vuodelta 2018, Venäjän strateginen kulttuuri (Youtube, tekstitetty eri kielillä), on ollut erityisen suosittu ja tällä videolla on ollut pari miljoonaa katsojaa. Luennosta on myös muita nettiversioita, joten katsojamäärä kokonaisuudessaan on varmasti paljon suurempi.

Kirjassa kerrotaan Karin lapsuudesta ja nuoruudesta, miten hänestä tuli laskuvarjojääkäri ja miksi hän lopulta jäikin armeijan palvelukseen vaikka historian opiskelu olikin viedä voiton. Karista tuli Neuvostoliiton ja Venäjän asiantuntija, hän osasi kielen ja hän ymmärsi miten venäläinen ajattelee. Rajan sillä puolella ei ajatella niin kuin länsimaissa vaan se ajatusmaailma on meille vieras ja heidän toimensa ovat enemmän kuin usein täysin käsittämättömiä ja epäloogisia meidän näkökulmasta.

Huolimatta jäyhästä ulkomuodostaan, Kari oli nokkela ja huumorintajuinen ja kirjan tarinat kuvaavat hyvin tätä puolta. Siitä saivat osansa niin venäläiset kuin amerikkalaisetkin sotilaat hänen palvelusvuosiensa aikana kun hän kävi koulutus- ja tutustumismatkoilla Neuvostoliitossa ja komennuksilla Balkanilla rauhanturvatehtävissä.

Kari sairastui syöpään 2018 ja hänen tuolla edellä mainitulla kuuluisalla luennollaan käyttämä pipo johtui siitä että hän paleli syöpähoitojen keskellä. Hän eli kuitenkin täysipainoisesti loppuun asti, loi Suomeen tiedustelukulttuuria, oli mukana tiedustelulakien säätämisessä ja perusti Jyväskylän yliopistoon myös aiheeseen liittyvää koulutusta.

Martti J. Kari menehtyi lopulta elokuussa 2023 pitkän taistelun jälkeen. Hän lähti viimeiselle hyppymatkalle laskuvarjohyppääjän kypärä mukanaan. Suosittelen tätä kirjaa ehdottomasti, erittäin mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teos!

Kun taannoin liki kuusi ja puoli vuotta sitten palasin säännöllisen lukemisen pariin ja vähän myöhemmin siirryin osin äänikirjojen kuunteluun, ajattelin että tyydyn lähinnä kirjaston valikoimaan. Hyvin sieltä on kirjoja löytynyt joka lähtöön vuosien varrella vuoroin englanniksi ja vuoroin suomeksi, mutta nyt kun Storytelillä oli tarjous (josta toki olisi voinut kieltäytyä) ja premium palvelu oli saatavilla puoleen hintaan loppuelämäksi tai ainakin niin pitkäksi aikaa kuin pysyvät pystyssä ja jatkavat kyseisen palvelun tarjoamista, niin päätin kokeilla sitä. Tämä on nyt ensimmäinen kirja heidän valikoimastaan mikä näyttää ainakin ensivaikutelmalta aika erilaiselta kuin kirjaston vastaava e-kirja ja äänikirjatarjonta.

Lähdin liikkeelle totuttuun tyyliin sen kummemmin valitsematta vaan poimin suomalaisen sci-fi kirjan Risto Isomäeltä. Pakko myöntää ettei kirjailija ollut minulle ennestään tuttu, vaikka tämäkin kirja on jo liki 27 vuotta sitten kirjoitettu. Hyvin pikaisen googlauksen jälkeen tiedän jo vähän enemmän kaverista, mm. sen että asuu ison osan vuodesta Hangossa. No, ei varmaan asunut siellä silloin kun itse majailin siellä yli 30 vuotta sitten.

Elämme 2000-luvun loppua. Spaceguard on jo pitkän aikaa tehnyt avaruusmatkoja Kuiperin vyöhykkeelle aurinkokunnan ulkolaidalla ja tuhonnut monia potentiaalisia meteoreja jotka voivat uhata maapalloa tulevaisuudessa. Nyt viimeisimmälle matkalle he joutuvat pyytämään kokenutta Johnny Kororoa mukaan sillä he tarvitsevat tälle vaaralliselle tehtävälle jonkun kokeneen astronautin. Kororo suostuu pitkän harkinnan jälkeen ottamaan tehtävän vastaan. Tästä alkaa ihan viihdyttävä tarina.

Yksitoistatuntisen äänikirjan lopussa on puolentoista tunnin (!) epilogi joka ei kuulu oikein mitenkään kirjaan. Ilman tuota osuutta kirja olisi ollut ihan kohtuullinen. Epilogista olisi voinut tehdä lyhyen jatkon mitä päähenkilölle tapahtui sittemmin mutta nyt koko kirja vähän lässähti tähän tarinan ulkopuoliseen osuuteen.

Will Trent, etsivätoimiston agentti, joutuu mukaan murhatutkimukseen. Entinen poliisi löydetään tapettuna ja verijäljistä päätellen on enemmän kuin todennäköistä että on olemassa toinenkin uhri. Willin menneisyys kietoutuu mukaan tarinaan ja hänen entinen tyttöystävänsä on jotenkin sekaantunut tapahtumiin.

Kun selviää että paikallisen NBA koripallojoukkueen pelaajia on myös sekaantunut tavalla tai toisella kuolleen entisen poliisin pyörittämään prostituutiorinkiin on soppa valmis.

Tämä on hyvin kirjoitettu tarina, mutta ehkä vähän turhan pitkä ja jotain olisi voinut jopa lyhentää. Välillä tuntui ettei tarina etene oikein millään, mutta nytkähti kuitenkin hetken päästä taas menemään.

Pikainen arvio: Ei huono.

Tämä on alkuperäinen kirja Shin Dong-hyukin kertomana. Kirjan jälkeen Shin on perunut sanomisiaan ja muuttanut tarinaa (linkki Wikipediaan). Vaikka hän on alunperin kertonut syntyneensä ja kasvaneensa Pohjois-Korean vankileirillä 14 mikä on tunnettu siitä että siellä on pitkäaikaisia vankeja joiden vapautuminen on epätodennäköistä, on hänet todellisuudessa siirretty kuuden vuoden ikäisenä toiseen vankileiriin joka ei ole aivan yhtä pahamaineinen.

Oheinen teksti kertoo sen mitä Shin on itse kertonut. Tämä kannattaa lukea kuitenkin sillä asenteella että näin ei välttämättä ole käynyt vaan hän on lisäillyt omia tarinoitaan joukkoon jotta tekisi itsestään enemmän merkityksellisen. Mutta vaikka tarinasta ottaisi puolet pois, niin kirja on silti uskomattoman kauhea tarina Pohjois-Korean toiminnasta.

Shin kertoo että Pohjois-Koreassa rikollisuus periytyy kolme sukupolvea joten Shin on syntymästään asti syyllinen ja tuomittu pakkotyöhön leirillä. Shin ei tiedä mitään ulkomaailmasta, sillä vaikka joku paikallaolijoista siitä jotain tietäisi niin ei varmasti uskaltaisi asiasta puhua. Teit niin tai näin, niin joudut kidutetuksi tai vähintään ruoka-annostasi rajoitetaan pitkäksi aikaa. Tämä koskee niin aikuisia kuin leirillä vaatimatonta koulua käyviä lapsia.

Lapset opetetaan ilmiantajiksi pienestä pitäen. Jos annat jonkun tuttavasi ilmi, voi olla että saat isomman ruoka-annoksen vähäksi aikaa palkinnoksi. Tai sitten et. Oppilaita pahoinpidellään kuoliaiksi muiden oppilaiden edessä jos he ovat opettajan mielestä syyllistyneet johonkin sopimattomaan käytökseen.

Shinin äiti ja veli suunnittelevat pakoa ja he paljastuvat. Heidät tapetaan katsojien edessä, Shin eturivissä. Shinillä on tämän suhteen salaisuus pidettävänään mitä hän ei kerro vuosiin kenellekään; hän oli itse ilmiantanut heidät sillä jos hän ei olisi niin tehnyt niin todennäköisesti hän olisi joutunut tapetuksi itsekin vaikka pakosuunnitelmista ei olisi mitään tiennytkään.

Vuosien jälkeen Shin onnistuu pakenemaan leiriltä 14, missä tiettävästi kukaan muu ei ollut aikaisemmin onnistunut. Hänen matkansa Kiinaan, Etelä-Koreaan ja lopulta Yhdysvaltoihin on alkanut.

Tämä on raaka kuvaus Pohjois-Korean elämästä tai enemmänkin siitä lohduttomasta tilanteesta missä ihmiset elävät koko maan kattavassa isossa keskitysleirissä. Tarinoita on varmennettu suurelta joukolta Pohjois-Koreasta loikkaamaan päässeiltä ihmisiltä, mutta siitä huolimatta kaikki tarinat eivät ole välttämättä tosia. Kannattaa kuitenkin lukea, mutta suosittelen ehkä uudempaa painosta jossa asioita on korjattu jos sellaisen saa käsiinsä jostain.

Sami Luoto on nelikymppinen pienyrittäjä joka pyörittää pientä rakennusfirmaa. Hän ostaa tontteja, rakentaa muutaman talon ja myy ne kiinteistövälittäjän kautta. Sami on tehnyt konkurssin nuorena miehenä 18 vuotta aikaisemmin kun 90-luvun lama oli pahimmillaan, sen jälkeen hän on tehnyt muita hommia kunnes päätti ryhtyä uudelleen yrittäjäksi.

Samilla on nyt kaksi taloa myynnissä, mutta Yhdysvalloista alkanut asuntomarkkinoiden lainakriisi on alkanut vaikuttaa myös Suomeen. Talot eivät mene kaupaksi. Sami on ostanut jo uuden tontin minne hänen on tarkoitus rakentaa talo myös heidän perheelleen. Hän ei halua myöntää tilanteen vakavuutta eikä varsinkaan kertoa vaimolleen ja tyttärelleen tulevasta konkurssista eikä edes sitä että on joutunut antamaan työtekijöilleen potkut. Hän ottaa käyttöön totuuden kiertämisen ja lopulta valehtelun.

Kirja on hyvin kirjoitettu ja siinä pääsee mukaan yrittäjän fiiliksiin siinä vaiheessa kun toisaalla on yritys kaatumassa ja toisaalla perhe on vaarassa hajota. Teki niin tai näin, niin hyvää ratkaisua ei tunnu olevan olemassa.

Venäläinen rikollispamppu ja hänen kaksi henkivartijaansa ammutaan Suomessa. Tekijästä ei ole juurikaan tietoa, mutta ampuja on puhunut kuitenkin muutaman sanan suomea ryöstäessään aikaisemmin postinkantajan. 

Raid on jossain määrin sekaantunut tilanteeseen ja hänet yritetään eliminoida räjäyttämällä hänen matkailuautonsa. Ministeri yritetään murhata salakuljetetuilla ruotsalaisilla aseilla ja käytetyt aseet alkavat linkittää kaikkia tapahtumia toisiinsa. Tilanne kärjistyy ja ruumiita tulee matkan varrella lisää. Kuka on sitten lopulta kenenkin ampuja jää enimmäkseen komisario Janssonillekin epäselväksi vaikka tiettyjä epäilyjä tekijästä on.

Tarina oli periaatteessa perusvarmaa Nykästä, mutta tällä kertaa paikoitellen oli tarinan kulussa havaittavissa epämääräisyyksiä. Voi toki olla että tämä teos pitäisi nauttia itse luettuna kirjana eikä ääniversiona.

Catherine Weaver on matkalla ystävänsä luo kun yllättäen hänen eteensä pimeällä tiellä tupsahtaa mies ja hän törmää tähän. Kun tämä Victoriksi paljastuva henkilö on saatu sairaalaan, todetaan että törmäys ei ollutkaan se vaarallinen vaan miestä oli ammuttu.

Victor on työskennellyt biokemistinä yksityisessä yrityksessä jossa kaikki toiminta ei kestä päivänvaloa. Mukaan on sekaantunut korkeita tahoja poliittiselta kentältä eikä kehenkään voi luottaa. Catherine sotkeutuu tämän yllättävän törmäämisen takia mukaan juttuun ja jotta molemmat selviäisivät hengissä, tukeutuvat he toisiinsa ja samalla Victor yrittää hankkia todistusaineistoa entistä työnantajaansa vastaan.

Ihan hyvä kirja joskin mukaan sotkettu rakkaustarina otti ehkä vähän turhan suurta roolia tarinassa. Monta kertaa kuunnellessa tätä tuli mieleen että ota nyt se kännykkä taskusta ja soita, mutta kun tapahtumat sijoittuvat yli 30 vuoden taakse niin ei ehkä sittenkään.

Kahden luetun Terraksen Viron rikollisuutta käsittelevän kirjan jälkeen kirjasto halusi välttämättä suositella tätä. Nyt siirrytään Neuvostoliiton ja Venäjän murhien pariin. Rikollinen elämä siellä on ollut eläimellistä ja tappajia löytyy moneen lähtöön. Rangaistukset on vähän hatusta vedettyjä ja alennusta tai kovennusta tuomioon tulee vähän naamavärkin ja tuomarin oikkujen mukaan. Ilmeisesti mikään ei ole muuttunut Neuvostoliiton hajottua ja sama meno jatkuu yhä.

En nyt tiedä miten pitäisi suositella, mutta jos on kiinnostunut rikollisuudesta ja tavoista miten sitä voi harrastaa ei niin perinteisen länsimaisen tavan mukaan niin kyllä tämän lukaisee.