Sloanilla on vaikeuksia pysyä totuudessa. Hän valehtelee kun hän tarvitsee jotain tai sitten hän valehtelee ihan muuten vain. Hän on saanut työpaikkoja valehtelemalla ja myös tehnyt kavereita koulussa valehtelemalla. No, aina se ei ei ole mennyt ihan putkeen.
Ollessaan töissä kynsihoitolassa, minne hän myös valehteli itsensä sisään, hän oli tauolla lasten leikkikentän kupeessa. Siellä hän näki miehen lapsensa kanssa ja kun tämä sai ampiaisenpiston, Sloan meni paikalle ja sanoi olevansa sairaanhoitaja. Tapahtumien edetessä, hän sai puhuttua itsensä heille lastenhoitajaksi tutustumalla perheen äitiin, Violetiin.
Jos yksi valehtelee, niin valehtelee myös toinen. Ja kolmas. Uuden työnantajan perheessä ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Syntyy melkoinen soppa, kun jokainen piilottelee totuutta toisilta. Täytyy sanoa, että ihan hyvin rakennettu tarina ja vaikka kirja tuntui paikka paikoin laahaavan käsijarru päällä, niin oli se lopulta ihan hyvä yllättävää loppuratkaisua myöten.