Tuusulanjärvestä löytyy jalka, mutta mikään ei anna viitteitä jalan omistajan henkilöllisyyteen. Komisario Heittola alkaa tutkia juttua, mutta aikaa kuluu ja kaikki alkavat hermostua seisovaan tilanteeseen. Ketään sopivaa henkilöä ei kuitenkaan ole ilmoitettu kadonneeksi. Tilanne muuttuu vieläkin ongelmallisemmaksi, kun löytyy käsi, joka ei kuitenkaan ole saman henkilön kuin mikä löydetty jalka oli.

Mahdollisia syyllisiä löytyy useampia, on epämääräistä valokuvausta harrastava tuntematon mies, joka metsästää nuoria naisia netin kautta, huoltomies, joka taas kiertelee luvattomasti asunnoissa ja vielä saatananpalvontaa harrastava yhteisö. Kaikilla tuntuisi olevan jonkinlainen yhteys tapahtumiin, mutta lopullinen ratkaisu antaa odottaa itseään.

Tämä kirja tarjosi hyvää dekkariviihdettä, kuten myös aikaisemmin lukemani Heittola-sarjan ensimmäinen osa.