
10 pientä… eiku… Eikä yksikään pelastunut. En ole koskaan tätä klassikkoa lukenut, mutta elokuvan olen joskus nähnyt. En elokuvasta muista yhtään mitään, joten pääsin kuuntelemaan tätä äänikirjaa täysin puhtaalta pöydältä.
Kymmenen vierasta saapuu mystisen kutsun ohjaamana saarelle viettämään aikaa. Kutsujaa ei kukaan tunnu tunnistavan, mutta kutsut on jokaiselle räätälöity niin henkilökohtaisesti, ettei heistä kukaan varsinaisesti epäillyt mitään ihmeellistä. Kun kaikki toisilleen tuntemattomat ihmiset olivat päässeet saarelle, he totesivat että itse isäntä ei ollut paikalla ja tämä oli lähettänyt viestin että hän myöhästyy pakottavista syistä.
Paikalla oli kuitenkin kaikki valmiina. Ruokaa ja juomaa oli ja kaikille oli päärakennuksesta oma huone. Tämä tarkoitti sitä että loman vietto saarella voi alkaa. Kymmenen posliinisotilasta pöydällä oli kuitenkin vähän omituinen asetelma, mutta kaikki olettivat että se kuului tähän tilanteeseen. Vieraita oli kuitenkin kymmenen ja saaren nimi oli Sotilassaari. Yllättäen he kuulevat äänitallenteen, mikä paljastaa kaikista vieraista jotain sellaista, mitä he eivät missään nimessä halua kuulla. Jokainen heistä on ainakin osasyyllinen jonkun toisen ihmisen kuolemaan, mutta he ovat välttäneet tuomion siitä.
Rauhallisesta alusta huolimatta vieraita alkoi yksitellen kuolla mitä erilaisimmilla tavoilla. Samalla pöydällä olleet posliinisotilaat alkoivat myös kadota jokaisen kuolleen mukana. Pian selvisi, ettei kuolemat voineet olla luonnollisia ja he ryhtyivät etsimään mahdollista murhaajaa. Pieneltä saarelta ei kuitenkaan löytynyt ketään muuta, vaikka he kiersivät koko paikan. Tästä johtuen kaikki alkoivat epäillä myös toisiaan.
Tarina on herkullisen hyvin rakennettu ja lopussa päästään myös viimein kurkistamaan mysteerin taakse. Kannattaa ehdottomasti lukea jos ei vielä ole sitä tehnyt. Ja nyt voin sanoa että on jo korkea aika, sillä kirja on julkaistu jo 85 vuotta sitten. Kaikkihan sen ovat lukeneet! Tämä oli myös yksi 100 pakollista luettavaa -listalta.