Tämä oli vähän sekavan oloinen pessimistikirja. Luulin että tämä on enemmänkin teknologiaan liittyvä, mutta tässä on paljon muutakin “ranteet auki” -menoa, eli kertomus siitä miten kaikki mikä vaan voi mennä pieleen todennäköisesti myös menee.
Kirjaa kuunnellessa tuntui usein että tämä tarina on kirjoittajan oman negatiivisen uskomuksen levittämistä ja pahan olon purkua. Kirjassa pompitaan erilaisten asioiden välillä, ilmastonmuutoksesta joka paikkaan ulottuvaan ihmisten valvontaan ja valtioiden harrastamasta pimittämisestä 1900-luvulla eri asioissa aina wikileaksiin. Loppua kohti asiat alkoivat vihdoin tiivistyä ja kirja jäi kuitenkin positiivisen puolelle.
Tietovuodot ovat paljastaneet sen että meitä on valvottu (yllätys, yllätys) jo 1800-luvulla kun lennätinliikennekin kirjattiin ylös ja toimitettiin viranomaisten luettavaksi. Mikään ei ole muuttunut, tiedon määrä on vain kasvanut. Ensin pelotellaan että kaikki liikenne on valvottua, niin netissä kuin puhelimessakin, seuraavassa hetkessä sitten kerrotaankin että dataa on niin paljon ettei edes sitä oikeaa dataa vaikka terrorismiin liittyen pystytä siitä määrästä löytämään.
Salaliittoteoriatkin on mainittu, mutta ne sentään on käsitelty järkevästi kuten lentokoneiden jättämät “kemikaalivanat” joilla ohjataan säätä ja ilmastoa. Mutta kai se on salaliittoteoreetikolle vaikeaa kun ei pääse nuuhkimaan lentokoneen tiivistysvanaa paikan päältä vaan on helpompi uskoa internetissä levitettävään väärään tietoon.
Vaikka mielenkiintoista asiaa olikin välillä – joskaan ei hirveästi uutta jos on lukenut edes vähän uutisia – niin se oli pirstalloitunut kirjaan sinne tänne. Asioissa pompittiin jatkuvasti ja kokonaisuus jätti aika sekavan kuvan. Mutta kuten sanottua, loppu pelasti paljon.