Month: August 2019

Lomalla luettujen kirjojen purkua, osa 2.

Tässä kirjassa oli aivan uskomatonta tarinaa siitä mitä Lempisen uran aikana Liikkuvassa Poliisissa tapahtui. Kirjassa käydään läpi sekä itse työssä että työn ulkopuolisessa vapaa-ajan toiminnassa tapahtuneita asioita ja kommelluksia.

Itselle jäi sellainen olo että tuollaisenaan kuin LP näyttäytyi näissä teksteissä niin oman edun tavoittelulla ja keskinäisillä kähinöillä saatiin tuhottua hyvä idea. Aikanaan kun LP lopetettiin ihmettelin sitä suuresti olihan sen toiminta kuitenkin tavallaan sisäiset rajat ylittävää varsinkin liikenteen valvonnan osalta. Mutta tämän kirjan luettuani ymmärrän toisaalta hyvin syyt miksi niin kävi.

Jos poliisien oman edun valvonta (lue: ammattiyhdistystoiminnan aiheuttamat haitat) meni siihen että pelkästään päivärahakeikkoja ja viikonloppuja tai juhlapyhiä tehdään rahan toivossa ja hyljeksitään toimeen kuuluvaa paperityötä kun siitä ei saa päivärahaa niin saa tällainen laitos mennäkin. Muutenkin toiminnassa oli varsin paljon ihmeellisiä piirteitä.

Hurjimpia juttuja kirjassa tietysti ovat Viron, Venäjän (ja aikaisemmin Neuvostoliiton) alueella tapahtuneet yhteistyö- tahi virkistysmatkat. Monenlaista on tapahtunut niillä matkoilla, jotkut näistä saattavat jopa kestää päivänvalon. Vuosien jälkeen toki niistä voi jo vähän puhuakin ja tämä on sen suhteen hyvin valaiseva kirja. Vallatonta toimintaa, sanoisin.

Lomalla luettujen kirjojen purkua, osa 1.

Brücks pelasi aikanaan Espoossa ja aika lähellä oli etten nähnyt kaikkia hänen kotipelejään. Tarkalleen en voi muistaa, aikaa siitä on jo niin paljon, saapuihan hän Espooseen jo kaudelle 2005-06. Mielenkiintoista oli lukea hänen vaiheitaan ennen sitä ja etenkin sen jälkeen.

Aika hurjaa menoa tuolla Venäjällä näissä KHL joukkueissa on. Elämä kaiken kaikkiaan rajan takana on suhteellisen villiä. Liikenne, lahjonta ja ylipäätään kaikki mitä siellä tapahtuu: “This is Russia” ja olankohautus oli yleisin vastaus ihmettelyihin asioista mitkä olivat kummallisia tai eivät toimineet lainkaan.

Kirjassa käydään värikkäästi läpi monia asioita mitä liittyy elämään Venäjällä. Kaikki ei ole helppoa ja yksinkertaista kun on tottunut elämään länsimaisessa yhteiskunnassa.

Pelaamisen kannaltakin asiat olivat monesti kummallisia. Palkat olivat hyviä mutta ne tulivat joskus ajallaan ja joskus eivät ihan ajallaan. Ja saattoivat tulla setelisäkkeinäkin tilisiirron sijaan. Olihan siinä pientä lisäjännitystä kun kuljet ruplakassin kanssa kaupungilla ja pelkäät että joku päättää varastaa kassisi. Kovinkaan luotettavalta ja järjestäytyneeltä ei KHL:n joukkueiden toiminta vaikuttanut. Harjoittelumenetelmätkin olivat – ainakin alkuun – kuin suoraan Neuvostoliiton ajalta ja se ei oikein sopinut länsimaiseen elämään tottuneille ulkomaalaisille pelaajille. Mutta hyvä palkka ja pelin korkea taso – ainakin pääsääntöisesti – sai useimmat ulkomaalaisetkin pelaajat viihtymään siellä.

Tässäkin kirjassa puhutaan niistä pillereistä mitä siellä syötetään jatkuvasti kaikille kertomatta tarkalleen mitä ne sisältävät. Pöydällä on vain kasoittain kapseleita ja ohjeet on annettu minkä värisiä pillereitä otetaan ja kuinka monta. Uskomatonta touhua. Tosin en ole yhtään varma että NHL on jotenkin erilainen sen suhteen, muistaakseni sielläkin on ollut juttua näistä hämäristä lääkkeistä mitä syötetään – jos ei kaikille niin ainakin halukkaille.

Kirja oli jotenkin sekavan oloinen ja jutut eivät menneet aivan aikajärjestyksessä. Lukiessa jäi ehkä puuttumaan se punainen lanka aikajanan suhteen, mutta se ei ollut se tärkein asia. Monia hupaisia ja erikoisia tilanteita siellä rajan takana on kuitenkin tapahtunut. Ja tietysti Brücks on aina Brücks, harmitti kyllä paljon kun Espoosta lähti.