Tässäpä elämäkertaa joka saa oman elämän näyttämään kovin tylsältä ja arkipäiväiseltä. Arska on ollut aivan järjettömän määrätietoinen ja hän on tiennyt jo nuorena miksi hän haluaa tulla ja minne mennä. Kehonrakennus oli hänelle se asia minkä myötä hän pääsi lopulta haluamaansa maahan, eli Yhdysvaltoihin. Hänellä oli kuitenkin aina ollut tavoitteena myös se että hänestä tulee menestyvä näyttelijä.
Arnold on aikamoinen velikulta *) ja heittäytyy mukaan uuteen aina kun mahdollista. Hän ei juurikaan ole ujostellut eikä turhaan miettinyt haasteen mahdottomuutta vaan on aina lähtenyt toteuttamaan sitä siinä missä muut sanoivat “ettei varmasti onnistu” ja “tuo on täysin mahdoton ajatus”. Tavoitteellisuus on ollut hänen tavaramerkkinsä aivan pienestä alkaen ja siihen pohjautui hänen tuleva menestyksensä niin monilla aloilla. Mitään ei jätetä kesken, toistoja lisätään niin kauan että asia saadaan hoidettua tai opittua. Tämä tuntuu pätevän niin painojen nostoon kuin moneen muuhunkin asiaan.
Sen olen aina tiennyt että hän on muskelihessu ja näyttelijä, mutta siitä minulla ei ollut aavistustakaan että hän on Amerikkaan tulon jälkeen opetellut kiinteistöbisneksen ja ollut hyvin menestyvä silläkin alalla aikanaan. Kuten hän itse sanoi, hän toteutti amerikkalaisen unelman ja kiinteistökaupoilla hän teki itsestään miljonäärin. Tätä taustaa vasten en enää ihmettele että hänestä tuli lopulta kuvernööri – vieläpä republikaani joka pystyi äärimmäisen kahtia jakautuneessa Kaliforniassa tuomaan keskitien ajattelun ja sopimisen kulttuurin päätöksentekoon. Siinä oli pureksimista sekä äärilaidan demokraateille että republikaaneille. Presidentiksi pääseminen olisikin vaatinut jo perustuslain muutoksen, mutta – niin – olisiko sekään ollut häneltä mahdotonta?
Kuten kirjan nimikin sanoo, tarina on aivan uskomaton: köyhyydestä maailman parhaaksi kehonrakentajaksi, parhaiten palkituksi elokuvatähdeksi ja politiikan huipulle. Tämä kirja avasi paljon hänen elämäänsä, niin hyviä kuin huonojakin päätöksiä joita hän on tehnyt. Sen myötä on paljon helpompi ymmärtää mitä kaikkea hän on saanut aikaiseksi, ei pelkästään muskeleiden avulla vaan sen määrätietoisuuden avulla mikä siellä muskeleiden takanakin on ollut.
Helmet lukuhaasteen taidan unohtaa tältä vuodelta. Pidän ennemmin siitä että valitsen seuraavan luettavan kirjan sen hetken fiiliksen perusteella enkä viitsi alkaa miettiä tuosta haasteen listasta mikä voisi sopia mihinkin kohtaan. Jos Arska olisi tätä lukuhaastetta tehnyt, niin hän olisi varmaan kolannut listan läpi kohta kohdalta ja vaikka väkisin etsinyt sopivan kirjan siihen. Minulta taitaa puuttua se määrätietoisuus.
*) En yleensä hirveästi spoilaile mitään, mutta Arnoldin huumorintaju on välillä varsin villiä. Ohessa kirje hänen hylättyään kuvernöörinä ollessaan lakialoitteen edustajalta joka oli sanonut Arnoldille toisessa yhteydessä “kiss my gay ass” ja tässä linkki Huffpostin juttuun aiheesta vuodelta 2010. Linkkiä voi joutua klikkaamaan pari kertaa kun se ohjautuu ensin lehden uuden omistajan ilmoitukseen. Vinkkinä: tuon vasemman reunan kirjaimet kun lukee pystysuoraan niin…
