Ihan ensimmäiseksi Terolle lyhyt tiivistelmä. Hän kun on valittanut että tekstini ovat liian pitkiä eikä niitä jaksa lukea.
Executive Summary
Ensin oli alkuräjähdys, sitten tuli maa. Ensin maassa oli dinosauruksia ja sitten tuli ihminen joka keksi sen että alkuräjähdys oli joskus tapahtunut. Ympyrä sulkeutui.
End of Executive Summary
Ja sitten vähän yksityiskohtaisemmin.
Tässä kirjassa Kari Enqvist käy läpi alkuräjähdyksen teoriaa. Enqvist esittelee hienosti historian kautta miten avaruuden ilmiöiden tutkimus on edennyt, milloin on tullut mitäkin teorioita ja miten niitä on aikanaan kyetty todistamaan. Vaikka tämä onkin vahvasti tieteellinen pläjäys, niin uskontoa ei voi kokonaan sivuuttaa koska se on monesti hyvinkin vahvasti jyrännyt tutkimustietoa ja tutkijoita.
Kirjassa on kivasti kerrottu vuosisatojen varrelta miten tieteen kautta ymmärrys historiasta on lisääntynyt taaksepäin aina alkuräjähdykseen saakka. Tätä kautta myös uskontojen luoma mielikuva Jumalan osuudesta eri asioiden järjestelemiseen on kokenut kovia kun asioiden määrä joita tieteellisesti ei pysty vielä todistamaan on vähentynyt huimaa vauhtia. Ja näin tulee käymään jatkossakin kun tutkimusmenetelmät kehittyvät ja uusia oivalluksia tehdään. Uskonnolle jää yhä vähemmän liikkumatilaa kun yliluonnollista selitystä asioille ei enää tarvita.
Uusia teorioita esittävillä tutkijoilla on usein kovin työlästä saada omia ajatuksiaan edes siihen vaiheeseen että niitä päästäisiin vahvistamaan käytännön kokeilla. Alkuräjähdyksen teoriakin tuli torpattua muutaman hyvinkin tunnetun fyysikon osalta kunnes tutkimuksen kautta saatiin todisteita jotka selkeästi tukivat teoriaa ja vahvistivat sen että maailmankaikkeuden synty ja laajeneminen on lähtenyt liikkeelle miljardeja vuosia sitten tapahtuneesta alkuräjähdyksestä.
Kirja on kirjoitettu kansantajuisesti joten syvällistä fysiikan tuntemusta lukiessa ei pääsääntöisesti tarvita. Omat vuosien takaiset fysiikan opinnot auttoivat aika ajoin ymmärtämään helpommin mistä puhutaan joten jos fysiikasta ei mitään ymmärrä niin kirjassa saattaa tulla vaiheita jolloin oman hilseen yläpuolella käy suhinaa mutta niistä ei kannata välittää vaan jatkaa sitkeästi eteenpäin.
Pääasiassa tämä kirja on aika ajatonta ja tieteen jo todistamaa pohdintaa. Hieman jäi mietityttämään muutamassa kohdassa että mitä on sen jälkeen mahtanut tapahtua kun kirja on kirjoitettu ja osaan kirjoitushetkellä avoimiin asioihin on ehkä tullut jo lisävalaistusta. Mm. säieteoria oli silloin kirjan julkaisun aikaan ajankohtainen asia, mutta oman muistikuvan mukaan siihen ei ole saatu todisteita. Mikä lienee tämänhetkinen tutkimus sen suhteen?
Kaiken kaikkiaan hyvin virkistävää luettavaa. Tästä jäi sopiva kutina jatkaa samalla linjalla ja syventää vähän tietämystä. Tähdet ja Avaruus -lehti on toki hyvä lähde jota luen säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta uusin tutkimustieto tulee sitä kautta aika pätkittäin enkä ainakaan itse muista aina mikä liittyy mihinkin. Tuohon asioiden yhdistelyyn tällaiset kirjat ovat oiva apu kun joku muu jäsentelee kaikki yksittäiset asiat loogiseksi ajatusten virraksi ja itse voi popcornia pureskellen lukea valmista tavaraa.
Seuraavaksi luettavaksi (Aku Ankan taskukirjan ohella) valikoitui SETIstä kertova kirja, kirjoittajana SETIssä vahvasti vaikuttava Paul Davies. Nano-nano vaan kaikille!