Otin tämän kirjan lainaan kun olin muutaman lukusuosituksen siitä saanut. Kirjoittaja käy läpi koko ihmisen (Homo Sapiens) historian, toki myös muitakin aikakausia jonkin verran. Pääpaino on kuitenkin kognitiivisesta vallankumouksesta (n. 70.000 vuotta sitten) aina nykypäivään. Tuolloin 70.000 vuotta sitten tapahtui jotain joka sai Sapiensin ajattelemaan eri tavalla kuin muut Homo-sukuun kuuluneet lajit, kuten Neandertalinihminen. Tällä tapahtumalla olikin sitten muiden eläinten ja ihmissukujen kannalta katastrofaaliset seuraukset.
Kirja on pitkähkö mutta kuitenkin ihan hauskasti kirjoitettu. Siinä oli paljon tuttua asiaa ennestään, mutta toisaalta monia uusia juttuja mistä en ollut koskaan kuullut, mitä en muistanut kouluajoilta tai uusia näkökulmia mitä en ole koskaan tajunnut ilman että se minulle näin kerrotaan. Tätä oli kiva lukea, mutta välillä – tai aika useinkin – kirjailija vetää omia johtopäätöksiä mutkia suoristaen. Jos hän autoilisi yhtä paljon tiellä oikaisten, olisi hän jo matkan alkuvaiheessa töötännyt kollektiivisen mielikuvituksen tuotetta olevan autonvalmistukseen keskittyvän yrityksen laitteen tienvarren mäntyyn. Hän on hyvin perillä monista erilaisista asioista historiasta nykypäivään, mutta hänen kaikki omat päätelmänsä eivät tunnu menevän aivan “oikein”. Tai mikä sitten on “oikein”? Siitä huolimatta ihan valaisevaa pohdintaa ihmisen, siis Homo Sapiensin, maailmanvalloituksesta, sen synkistä käänteistä ja myös hyvistä saavutuksista. Kirjailija ei tosin ihan varauksetta suhtaudu vuosituhansien varrella tapahtuneisiin kehitysharppauksiin, mikä sinänsä onkin aivan perusteltua.
Oliko ihmisten elämä parempaa aikaisemmin, ennen maanviljelyksen alkua? Ihmiset olivat terveempiä ja elivät parempaa elämää ennen sitä. Metsästäjä-keräilijät käyttivät 35-40 tuntia (ehkä vähemmänkin) aikaa viikossa ruuan hankkimiseen. He kulkivat luonnossa ja elivät onnellista elämää (näinköhän?). Ruoka oli monipuolista ja muuttui yksipuolisemmaksi vasta siinä vaiheessa kun siirryttiin laajamittaisesti maanviljelykseen, mikä taas lisäsi tauteja sekä riskejä huonojen satovuosien tuomiin nälkäkuolemiin. Onko nykyaika sitten onnellista? Tätäkin kirjan lopussa pohdittiin ja todennäköisesti emme ole yhtään sen onnellisempia kuin ihmiset olivat silloin 70.000 vuotta sitten. Eivätkä varmasti ne kymmenet miljardit teolliseen tuotantoon valjastetut ja vuosittain teuraaksi menevät eläimet joita käytetään meidän ruokkimiseen.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana otettiin esille eläinten laajamittainen sukupuuttoon kuoleminen. Se ei ole mitenkään meidän aikakautemme yksinoikeus vaan siitä asti kun Sapiens lähti Afrikasta levittäytymään ympäri maapalloa, on myös eliökunnassa havaittu jättimäisiä sukupuuttoon kuolemisia. Ihminen on hävittänyt aina lajeja sieltä minne on mennyt, joten nykyinen meno on vain jatkumoa samalle mitä on tapahtunut jo tuhansia vuosia. Ei silti, ehkä meillä teoriassa olisi paremmat mahdollisuudet – tiedot ja taidot – tehdä jotain asian hyväksi nyt mutta pahaa pelkään että halukkuutta siihen ei riitä tarpeeksi.
Itselle toi lisävaloa omiin ajatuksiin pohdinnat ei-fyysisiin asioihin liittyen. Moni asia yhteiskunnassamme perustuu kollektiiviseen mielikuvitukseen. Joskus itsekin on tullut ajateltua näitä “kuvitteellisia” asioita, esimerkiksi sitä miten valtiot voivat toimia ja ylipäätään olla olemassa? Mitä siihen lopulta vaaditaan? Kaikki asiat ovat kuitenkin uskomuksista kiinni; suurimman osan ihmisistä täytyy uskoa johonkin mille ei löydy fyysistä vastinetta. Yhteiskuntajärjestys on vain sopimuksista kiinni ja sitten kun riittävän moni menettää uskonsa siihen ollaankin lähellä anarkiaa. Samoin raha, sillä ei ole mitään fyysistä perustetta, se on vain vaihdon väline johon kaikki uskovat. Pelottavaa ajatella näin, mutta en ehkä sittenkään ole ollut yksin ajatuksieni kanssa. Mutta kuten kirjassakin mainittiin, elämämme ja yhteiskuntarauha perustuu pääasiassa myytteihin. Kovia olemme uskomaan asioihin jotain ei oikeasti ole ja aika heikoilla kantimilla yhteiskuntamme toimiminen on. Silmät kiinni ja sormet ristiin, ehkä se tästä vielä.
Paljon muutakin kirjassa käsiteltiin, kannattaa lukea jos nämä asiat mietityttävät ja mielenkiintoa riittää. Jossain vaiheessa tartun vielä Hararin Homo Deus kirjaan, mutta en nyt aivan heti tämän jälkeen.
1 Pingback