(Teksti kopioitu Facebookin päivityksestä 12.6.-18)
Aika huima tarina. Terävä kaveri varustettuna ilmiömäisellä muistilla ja kyvyllä haistaa uusia asioita ja tehdä sellaisia tuotteita mitä ihmiset eivät ole osanneet edes toivoa. En voi välttää Muskin vertaamista Steve Jobsiin, molemmilla on (tai oli) selkeät visiot mitä täytyy tehdä menestyäkseen. Heidän johtamistyylinsä on aika lailla samanlainen: tulos (nopeasti) tai ulos. Raakaa peliä ja varmasti alaisena työskentely on hermoja raastavaa. Toisaalta saa olla mukana kehittämässä jotain mitä kaikki pitävät mahdottomana. Musk osasi löytää aina oikeat ihmiset tehtäviin ja puski heidät äärirajoille ja ylikin. Jos hän penäsi vastausta johonkin “Miksi teet näin?” ja vastaus oli “Koska ennenkin on näin tehty.”, niin melkoisen varmasti kenkä heilahti ja vastaaja oli työtön. Uudista ajattelua, tee innovatiivisesti, älä kangistu vanhoihin. En välttämättä usko kuitenkaan että tuo on ainoa oikea johtamistyyli joka vie yrityksiä eteenpäin, kaikkia resursseja ei saada tuolla tyylillä käyttöön.
Muskilla on unelmat kuitenkin paljon korkeammalla kuin Jobsilla oli. Jobs teki ihmisille helppokäyttöisiä tuotteita ja loi ihmisille sellaisia tarpeita mitä ei kukaan tiennyt olevankaan. Musk käyttää samaa taktiikkaa Teslan – ja oikeastaan Solar Citynkin – kanssa: Kankeat vanhat autonvalmistajat omine byrokraattisine ja konservatiivisine menetelmineen eivät ikinä pysty samaan innovaatioon. Muskin visiot ovat kuitenkin huomattavasti pitemmällä. Hänen grande plan on pelastaa ihmiskunta. Teslalla hän haluaa vaikuttaa autoteollisuuteen kokonaisuudessaan jotta muutkin ymmärtävät mihin autoteknologiaa pitää kehittää. SpaceX:llä hän on luonut keinon tehdä rahaa tekemällä halpoja laukaisuja, mutta sielläkin lopullinen tarkoitus on saada ihminen Marsin pinnalle ja luoda se mahdollinen pakopaikka jos maapallon käy kehnosti. Hän ei epäröi pistää kaikkia rahojaan, kykyjään, aikaansa ja vaikutusvaltaansa peliin lopullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kirjaa lukiessa käytiin koko ajan 90-luvun alusta saakka painia siitä että hän kehitti mahdottomalta kuulostavia ajatuksia joihin kukaan ei uskonut, mutta runnoi ne päättäväisyydellä ja maanisella itsepäisyydellä menestyviksi yrityksiksi joita muut sitten kopioivat kiivaasti. Edelleen itselläkin on epäusko siitä että miten nämä nykyiset tavoitteet, ihmisen vieminen avaruuteen ja edelleen Marsiin, sähköautojen lopullinen vallankumous, jne. mahtavat onnistua. Toisaalta, kaveri kun ei ole epäonnistunut oikein missään melkein kolmenkymmenen vuoden aikana, niin kumpaa hevosta tässä nyt pitäisi veikata?