Dystooppinen kirja Suomen ajautumisesta äärikapitalistiseen ja – onkohan oikein sanoa – fasistiseen yhteiskuntaan (korjatkaa terminologia jos olen väärässä). Tämä on sekoitus kaiken kapitalisoitumisesta, lähtien siitä että lopulta työsuhteita ei enää ole vaan jokainen ihminen on oma yrityksensä, väkivaltaiseen yksinvaltaisuuteen ja kommunistiseen maailmaan missä valtaapitävät hallitsevat tiedottamista. Minulle ei ehkä selvinnyt kuitenkaan että miten YLE:n rooli hallituksen ainoana äänitorvena sopeutui kapitalistiseen systeemiin missä taivaskanavia on rajaton määrä. Mutta ei takerruta pieniin yksityiskohtiin.
Kirja koostuu kolmesta erillisestä kirjasta kertoen yhteiskunnan ja Antti Katajan vaiheista. Hymyilytti ohuesti kun Antin pojan nimi oli Janne. Ei liene mitään tekemistä todellisten ihmisten kanssa. Eihän? Ensimmäisessä kirjassa Antti on menestynyt nuori mainosalan pyrkyri ja elämä on yhtä riettailua. Ihmettelinkin jo tässä vaiheessa että minkä kirjan olen oikein lainannut: seksiä, väkivaltaa, alistamista ja muiden ihmisten hyväksikäyttöä lähes lauseesta toiseen. Toisessa vaiheessa, valheellisten todistusten jälkeen, Antti vietti vuosia vankina luostarissa kaukana Suomesta ja lopulta kolmannessa kirjassa paossa Suomessa ja vähän rajojen ulkopuolellakin kun välienselvittely valtaapitävien ja järjettömään menoon kyllästyneiden kansalaisten välillä äityy aseelliseksi yhteenotoksi.
Kun nyt katselee meidän poliittista ilmapiiriä, ei voi välttyä erilaisilta vertailuilta kirjan fiktiivisen tarinan ja nykyisen menon välillä. No, ei nyt maalata piruja seinille sillä kuvatunlaista tilannetta ei oikeasti pystyisi nykyisistä poliittisista puolueista saamaan aikaiseksi millään kombinaatiolla. Kaiken kaikkiaan tämä oli kuitenkin hyvin rakennettu tarina siitä mitä jossain todellisuudessa voisi oikeasti tapahtua. Varmaan tämänkin perään haikailijoita maailmassa riittää.