Isän ja pojan yhteistyöllä kirjoitettu kirja jatkaa takuuvarmaa Kingeilyä. Owenilta en ole koskaan lukenut hänen omia tekstejään, joten siinä olisi ehkä tulevaisuudeksi tehtävää. Liekö isänsä jalanjäljillä?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä kirjassa naiset nukahtavat ja koteloituvat. Herättäminen ei onnistu ja lopulta lähes kaikki naiset nukkuvat koteloissaan. Tämän seurauksena miehisyys ottaa vallan ja siitähän ei hyvä tunnetusti seuraa kun ei ole naisia rajoittamassa toimintaa. Mitä naisille sitten tapahtuukaan kirjan aikana, lienee parasta jättää lukijan ihmeteltäväksi.
Tässä tarinassa oli hyvin punottu juoni joka piti hyvin otteessaan melkein loppuun asti. Melkein, koska mielestäni kirja sortui viime metreillä turhaan selittelyyn. Viimeiset kymmenet sivut olisi voinut puristaa huomattavasti lyhyemmäksi ja tiivistää sinne vain ne oleelliset asiat mitä olisi tarvittu loppujen asioiden selvittämiseksi.
Itse lukemisen suhteen oli harmi että loppuvuodesta muut aktiviteetit veivät paljon aikaa ja lukeminen jakautui melkein kahden kuukauden ajalle. Tämä vei vähän terää pois kun joutui palauttelemaan välillä mieleen mitä aikaisemmin oli tapahtunut. Yksi syy tähän oli että luin tätä perinteisenä kirjana ja tämän paksun (750 sivua) kirjamöhkäleen raahaaminen mukana ei vain ollut mahdollista. Käytännössä siis pystyin lukemaan tätä vain kotona ja vain silloin kun satuin olemaan sellaisessa asemassa että jaksoin kirjaa pitää esillä. Punttisalille siis ennen seuraavaa vastaavaa teosta? Vaikka kaksi vuotta sitten vielä ajattelin että sähköiset kirjat ovat turhakkeita, niin ne ovat vieneet minut mukanaan: puhelin on aina mukana ja lukea voi siis missä vain kun on vähänkään luppoaikaa.