Parin ei-fiktiivisen kirjan jälkeen oli hyvä ottaa Helmetin tarjonnasta yksi rikosromaani väliin. Anu Patrakan Portugaliin sijoittuva murhatarina oli oikein sopivan kevyttä tavaraa, joten klikkasin lainan itselleni ja aloitin. Tarkoituksena oli siis vain nauttia lukemisesta ilman että tarvitsee turhaan pohdiskella mitään ylimääräisiä asioita kuten politiikkaa. Vaikka ne palkitsevia hetkiä ovatkin kun oivaltaa jotain uutta niin liika on aina liikaa.
En oikein odottanut mitään tältä kirjalta, olin jo aikaisemmin muutamaan romaaniin hieman pettynyt erinäisistä pienistä syistä. Tämä teos kuitenkin yllätti lukukokemuksena positiivisesti. Monissa kirjoissa on joko menty häiritsevän paljon yksityiskohtiin tai ylimalkaisesti ohitettu asioita mitkä olisi voinut mainita, mutta tätä kirjaa lukiessa kaikki yksityiskohdat ja juonenkäänteet tuntuivat pysyvän hyvin tasapainossa. Itse pysyin loistavasti mukana koko ajan henkilöistäkin, mikä ei aina minulle ole selviö. Johtuneeko kuitenkin omasta huonosta muistista tai keskittymiskyvystä?
Juoni tässä kirjassa ei ehkä poikennut mitenkään erityisesti valtavirran kirjoista, mutta luettavuus ja kertomuksen eteneminen tekivät tästä hyvän lukukokemuksen. Minulle tämä oli mukaansatempaava kirja, muutaman kerran lyhyt lukuhetki venähti pitemmäksi kuin oli suotavaa. Tämä on myös osin e-kirjan ongelma; sen kun ottaa esille vaikka kahvikupillisen äärellä ja ajattelee lukevansa ihan muutaman sivun eteenpäin, niin lopulta huomaa jämähtäneensä vähän pitemmäksi aikaa. Kevyttä rikosluettavaa haluaville voin suositella tätä.