Heiki Oja perehtyy Albert Einsteinin ideoihin tämän uran ajalta. Einstein eli kulta-aikaansa 1900-luvun alussa tuottaen ideoita liukuhihnalta, joista tunnetuin lienee yleinen suhteellisuusteoria. Nuorta patenttitoimiston virkailijaa ei otettu aluksi aivan vakavasti tutkijapiireissä, mutta varsin nopeasti hän vakiinnutti paikkansa tutkijoiden eliitissä.
Jossain vaiheessa ajan kuluessa hän siirtyi vaihvihkaa keski-ikäiseksi vanhemmaksi tutkijaksi ja hän jäi enemmänkin elämään ja nauttimaan vanhojen meriittiensä tuomasta arvostuksesta ja miksei rahastakin. Hän keskittyi arvostelemaan nuorempien tutkijoiden työtä kenties osin myös todettuaan heidän ajaneen jo hänen ohitseen tutkijoina.
Oja käy kirjassa läpi nelisenkymmentä Einsteinin ideaa, mitä ne olivat ja miten niihin suhtauduttiin muualla. Kaikki on kirjoitettu suhteellisen kansantajuisesti, eli uskoisin että vaikka fysiikkaa ei olisi liiemmin opiskellut niin tästä kirjasta saa kuitenkin aika paljon irti.