Jaakko Iloniemi on itselle tuttu enimmäkseen nimeltä, sen enempää en ole koskaan hänen toimiaan seurannut. Tämä todennäköisesti senkin takia että hän on toiminut valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla vähän aikaisemmin kuin itseä nuo asiat ovat suuremmin kiinnostaneet.
Kirjassa puidaan paljon asioita toisen maailmansodan jälkeen kun Suomi eli suomettumisen aikaa ja itään päin kumarreltiin asiassa kuin asiassa. Iloniemi ei niinkään lämmennyt Neuvostoliitolle missään vaiheessa vaan hän oli hyvinkin länsimaisen yhteiskunnan kannattaja, mutta osasi toimia kuitenkin tarvittaessa myös Suomen silloisen politiikan mukaisesti. Reaalipoliitikkona hän tunnusti tosiasiat ja oli myös NATO jäsenyyden kannalla.
Iloniemi oli perustamassa Paasikivi-seuraa ja hän toimi vahvasti järjestelemässä ETYK kokousta vuosien ajan joka lopulta pidettiin Helsingissä 1975. Sen jälkeen hän on toiminut myös Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa aina vuoteen 1983 asti minkä jälkeen hän jätti diplomaatin tehtävät ja siirtyi muihin töihin.
Tämä oli hyvä kirja ja se antoi myös leikkauksen Suomen sisä- ja ulkopolitiikasta etenkin kylmän sodan ajalta. Suosittelen lukemaan ihan senkin puolesta että siitä saa kuvan ja taustatietoa menneeseen aikaan, silloin kun Neuvostoliittokin oli vielä voimissaan. Moni asia oli vähällä muuttua tuon NL:n hajoamisen jälkeen, mutta kuten nyt tiedämme, se oli vain harhakuvitelmaa.