Asianajaja Kari Eriksson on erikoistunut henkirikoksiin ja toimii näistä syytettyinä olevien puolustusasianajajana. Tässä kirjassa hän kertoo muutamasta mielenkiintoisemmasta tapauksesta mitä hän on hoitanut ja mihin hän on saanut asianosaisilta luvan.

Monen henkirikoksen taustalla on mielenterveysongelmia tai lapsuuden kotioloista lähteneitä rikoskierteitä. Kuten kirjailija sanoo, mielenterveysongelmiin pitäisi puuttua ennen kuin mitään vakavampaa on tapahtunut. Nyt käy usein niin että ensin tarvitaan henkirikos ennen kuin ongelmia ruvetaan tosissaan tutkimaan. Se on kaikkien kannalta myöhäistä.

Kirjassa tulee esille myös tilanteita missä poliisi on tutkinut tapausta vajavaisesti tai oikeus ei ole täysin toiminut oikeudenmukaisesti syytettyä kohtaan johtuen asenteellisista ongelmista. Tapaukset menevät yleensä jatkokäsittelyyn hovioikeuteen, missä käräjäoikeuden antama tuomio voi muuttua täysin. Henkirikosten tutkinta perustuu kuitenkin todisteiden ohella ihmisten, sekä syytetyn että todistajien, kertomuksiin jotka myös voivat tutkimusten edetessä muuttua tai sitten niiden tulkinta on syystä tai toisesta vaikeaa. Helppoa näiden tapausten tutkiminen ei aina ole.

Tämä kirja herättää pientä huolta siihen että onko kaikki tuomiot aina oikeita vai onko syyttömiäkin kärsimässä tuomioita. Tässä on tietysti vain yhden henkilön kertomus tapahtumista, joten sen suhteen pitää olla myös vähän varauksellinen tätä lukiessa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä kirja missä pääsee vähän enemmän sisälle henkirikoksiin ja miten niitä käsitellään. Lehdistön kertomuksista ei välttämättä saa lainkaan oikeaa kuvaa tapauksista ja tämä tarjoaa toisenlaisen näkökulman lööppien taakse. Kannattaa lukea.